Lyngenfjord – luonnostaan kiehtova

Matkailualan opintoihini liittyen esittelen blogissani suomalaisia ja ulkomaisia matkakohteita. Ensimmäinen kohde on Pohjois-Norjassa sijaitseva Lyngenfjord, jonka suomen- ja kveeninkielinen nimi on Yykeänvuono. Vierailin itse alueella kahdesti kesällä 2016 ja tuota ennen olen käynyt lähimailla useasti; tietämättä mitä voikaan löytää, kun patikoi hieman kauemmaksi tiestä.

**

Moni on ajanut Kilpisjärveltä Norjan puolelle Skibotniin. Maisema muuttuu välittömästi, kun päästään Norjan puolelle ja koko kauneus levittyy eteen Skibotnin pienen sataman vieressä, kävellessä suolaveden pyöristämien kivien päällä Jäämeren rannalla. Meren tuoksu on voimakas ja siinä sekoittuu levä, merenelävät ja suolaa. Hyvällä tuurilla vedessä voi nähdä pyöriäisiä, jotka nousevat pintaan noin seitsemän sekunnin välein (kyllä, olen ottanut aikaa). Vesialue on Lyngenfjord, Lyngeninvuono tai Yykeänvuono. Vastarannalla kohoavat alppimaiset, teräväkärkiset vuoret: Lyngenin alpit.


Lyngenfjord Skibotnin satamasta kuvattuna.

Lyngen on lähin alue Suomen rajojen ulkopuolella, jossa on mahdollista päästä näkemään ja kokemaan jääkauden rippeet, suuret mannerjäätikköalueet. Jos korkeanpaikankammoa ei ole, voi osallistua myös opastetulle jäätikkövaellukselle. Alueella voi harrastaa retkeilyä eri muodoissa ja välineillä kaikkina vuodenaikoina, joko itsekseen tai oppaan kera. Maastoa ja reittejä on tarjolla kaikille kunto- ja vaatimustasoille. Lyngenin aluetta markkinoidaankin aktiivisen luonto- ja ulkoilmaihmisen matkakohteena

Alue ja historia

Lyngenin vuono on 85 kilometriä pitkä ja sijaitsee Tromssan läänissä. Vuonon rannalla sijaitsee viisi kuntaa: Lyngen (Yykeä), Skjervöy (Kierua), Nordreisa (Raisi), Kåtfjord (Kaivuono) ja Storfjord (Omasvuono), jonka suurin asutuskeskus on edellä mainittu Skibotn (Yykeänperä). Alueella asuu noin 7000 ihmistä, pääosin pienissä kylissä vuonon rannoilla. Lyngenin alppien korkein huippu on Jiehkkevárri (1833 m). Muut huiput ovat noin 1000-1600 m meren pinnasta.

Pohjois-Norjan asuttaminen on alkanut noin 11000 vuotta sitten, jääkauden jälkeen mannerjäätikön vielä sulaessa. Tuolloin saamelaisten esi-isät vaelsivat alueelle. Vuonojen rikkomasta rannikosta johtuen yhdyskunnat ovat kautta aikain olleet erillään toisistaan.

Alueella on nähtävissä 1900-luvun alkupuolella rakennettuja vanhoja kaivoksia sekä toisen maailmansodan aikaisia jälkiä ja muistomerkkejä vaiheesta, jolloin saksalaiset vetäytyivät pohjoisesta.


Lyngenfjordin alue, Lyngseidet merkitty molempiin karttoihin. (Kuvat: Google Maps)

Kulkeminen ja majoitus

Helpoin tapa saapua Lyngenfjordin alueelle on auto. Kilpisjärveltä on Skibotniin noin 50 km. Skibotnin alueella on jo useita merkittyjä vaellus- ja retkeilyreittejä. Lähin jäätikkövaelluskohde on Skibotnista katsoen vuonon vastarannalla. Linnuntietä sinne on lyhyt matka ja autolla vuononpohjan kautta noin 50 km. Tromssasta on Skibotniin 170 km ja Tromssassa on lähin kansainvälinen lentokenttä. Lyngenfordiin kulkee kesäaikana myös linja-autoreitti (Oulu-Rovaniemi-Kittilä-Kilppari-Skibotn-Tromssa), mutta Lyngenfjordin alueella liikkumiseen siitä ei ole apua.

Majoitusvaihtoehtoja on useita. Skibotnin alueella on kaksi leirintäaluetta, joissa on mahdollista telttailla tai vuokrata mökki. Leirintäalueilla on paljon asuntovaunuja ja monet norjalaiset viettävät lomansa samoilla asuntovaunupaikoilla vuodesta toiseen. Yksittäisiä pieniä mökkikyliä on näiden lisäksi muutamia. Tarjolla on myös majataloja ja pieniä kodinomaisia bed & breakfast –hostelleja. Alueelle on mahdollista tehdä päiväretkiä myös Suomesta, esimerkiksi Kilpisjärveltä.


Slettnes Camping, aamunäkymä teltasta

Ilmasto

Pohjoinen Norja tarjoaa suuret säävaihtelut eri vuodenaikoina ja vuodenaikojen sisällä. Keskiyön aurinko kesällä ja talven kaamos luovat Suomen Lapin tapaan kiehtovan kontrastin ja läpi talven sulana pysyvä Lyngeninvuono tuo siihen oman lisänsä. Kesällä voi saman päivän aikana kokea mannerjäätikön, jäästä hohtavan kylmyyden ja alhaalla vuonon rannalla helteisen auringonpaisteen. Syksy on melko pitkä ja tarjoaa hyvät mahdollisuuden esimerkiksi maastopyöräilyyn ja retkeilyyn. Sää tosin vaihtelee nopeasti, joten sääennusteiden seuraaminen on tärkeää alueella liikkuessa.

Ensilumi laskeutuu yleensä lokakuun lopussa, jollon talvikausi alkaa. Talvikuukausien lämpötila vaihtelee, mutta hurjia arktisia pakkasia on harvoin. Lyngeninvuono ei jäädy talvella ja uimaan pääsee ympäri vuoden! Kaamos kestää marraskuusta tammikuulle ja aurinkoa ei tuona aikana näy. Taivas on kauniin sininen ja revontulet tuovat maisemaan kauniita sävyjä ja lisävalaistusta. Visit Lyngenfjord –sivujen mukaan alueelle annetaan lumitakuu marraskuusta toukokuulle. Lunta on ollut vuonna kuluvana enimmillään 216 cm.

Pohjoisen Norjan kevät on lyhyt. Hiihtokausi kestää toukokuun loppupuolelle. Parissa viikossa lumi katoaa, puut muuttuvat vihreiksi ja keskiyön aurinko aloittaa oman kautensa. Suurten lumimäärien sulaminen esimerkiksi jäätikkövaellusalueilta kestää kauan, joten jäätikölle pääsee yleensä vasta heinäkuussa.

Lisätietoja Lyngenfjordin säästä ja ilmastosta saa YR-sääpalvelun verkkosivuilta.

Luonto

Luonto ja maisemat ovat monelle se syy, mikä vie Pohjois-Norjaan uudestaan ja uudestaan; Jäämeren kirkkaus ja ympäröivien lumihuippuisten vuorten välinen kontrasti, vesiputoukset, miljoonat kauniit pyöreät kivet vuonojen rannoilla, pyöriäiset, merikotkat, lukuisat sävyt, kauniit auringonlaskut, aamujen hernerokkasumut, pienet kalastajakylät, kuivatun turskan varsin…mielenkiintoinen tuoksu. Lista on loputon.

Lyngenfjordin alueella voi kokea kaiken edellämainitun. Ja paljon muuta. Luonto on on puhdas, alueen ihmiset ovat ylpeitä seudusta ja pitävät siitä hyvää huolta. Maisemat ovat vaihtelevia ja samalla silmäyksellä voi nähdä teräväkärkiset vuoret, kauniin syvänvihreän metsävyöhykkeen ja kirkkaan Jäämeren, lintuparvilla ja kalastajaveneillä höystettynä.


Tyyni Lyngenfjord syyskuisena aamuna, maisema käskee pysähtymään.


Keskiyön aurinko vuorten takana, iltanäkymä elokuun alussa Slettnes Campingista

Turismi

Lyngenfjordissa toimii osittain julkishallinnon rahoittama Visit Lyngenfjord, joka suunnittelee, kehittää sekä markkinoi alueen matkailupalveluita ja auttaa yrityksiä verkostoitumaan. Tämän lisäksi aluella on lukuisia pieniä perheyrityksiä, jotka tarjoavat esimerkiksi majoitus-, kuljetus- ja ohjelmapalveluita. Monet näistä yrityksistä toimivat matkailualalla sesonkiaikana ja tekevät muuta työtä hiljaisempina turistikuukausina.

Tapasin Visit Lyngenfjordin toimitusjohtaja Georg Sichelschmidtin Helsingissä lokakuun alussa ja hän kertoi, että alueella on käynnissä lukuisia hankkeita ja projekteja matkailun edistämiseksi. Turisti-infopisteitä on kehitetty ja markkinointimateriaaliin on panostettu. Visit Lyngenfjordin laatimat retkeilyopas ja kartat ovat selkeitä ja oppaan saa myös suomeksi.


Visit Lyngenfjordin laatima yleiskartta alueesta. Karttaan on merkitty esimerkiksi majoituspalveluita ja liikuntarajoitteisille suunnitellut retkireitit. (Lupa karttojen julkaisuun: Visit Lyngenfjord)


Lyngenfjord-retkeilyreittiopas “Naturally exciting – luonnostaan kiehtova”


Retkeilyreittiopas; yleiskuva alueen reiteistä ja tarkempi kuvaus numerosta 8 eli vaelluksesta Steindalsbreen-jäätikölle. (Lupa karttojen julkaisuun: Visit Lyngenfjord)

Georg kertoi, että kiireisin matkailusesonki on talvella. Kesäkausi on varsinkin alueen matkailuyrittäjille hiljainen. Kesäaikana alueella on paljon omatoimimatkailjoita ja retkeilijöitä, jotka eivät tarvitse ostopalveluita majoittumisen lisäksi. Palvelutarjonta on tuolloin myös hieman suppeampi ja kesäajan palveluiden kehittäminen onkin yksi Visit Lyngenfjordin lähitulevaisuuden tavoitteista ja tällä hetkellä esimerkiksi maastopyöräilyyn panostetaan kovasti.

Visit Lyngenfjord toimii linkkinä muihin alueen matkailualan palveluihin ja yrityksiin, joten sitä on hyvä käyttää tiedonhakuun.


Visit Lyngenfjordin toimitusjohtaja Georg Sichelschmidt, jonka kanssa kävin pitkän ja mielenkiintoisen keskustelun alueen matkailusta ja sen kehittämisestä. (Kuva: Nathalia Fabuel)

Ohjelmaa ja tekemistä

Lyngenfjord tarjoaa ohjelmapalveluita kaikkina vuodenaikoina. Suurin sesonki on joulukuusta toukokuulle, kaamoksesta kevääseen. Suosituimmat ja tärkeimmät alueen yrityksiä työllistävät palvelut ovat hiihtoretket, koiravaljakkoajelut ja revontulimatkailu. Näiden lisäksi tarjolla on lumikenkäilyä, poroajelua, talvikalastusta ja moottorikelkkailua. Tuotteita voi hankkia yksittäin tai paketoituina esimerkiksi viikon lomalle Lyngenin alueella.

Korkeuseroista ja maaston muodoista johtuen hiihto ei ole perinteistä murtomaahiihtoa, vaan pääosin vapaalaskua puuterihangilla. Alueella ei ole latuverkostoa eikä laskettelurinteitä. Hiihtoretkipäivä sisältää esimerkiksi venematkan hiihtoalueelle sekä pari-kolme nousua ja laskua päivän aikana. Lyngenfjord on lumivyöryseutua ja alueella on railoja, joten jo niistäkin syistä etenkin kokemattomien ja turistien on hyvä tehdä vapaalaskuretket opastettuina. Lisäksi, oppailla on paras tuntemus seudusta ja he osaavat viedä asiakkaat turvallisesti parhaille paikoille. Vapaalaskuretkiä tarjoaa esimerkiksi Lyngen Lodge, joka markkinoi tuotteitaan tyylikkäillä videoilla.

Koiravaljakkoajelut ovat Pohjois-Norjassa suosittuja ja niitä tarjoavia yrityksiä on useita. Valjakkoretkiä on paljon erilaisia, muutaman tunnin ajeluista usean päivän valjakkovaelluksiin. Revontulimatkailu on myös erittäin suosittua. Revontulista pääsee nauttimaan ilman aktiviteetteja tai yhdistettynä vaikka lumikenkäretkeen. Revontulet ovat aina elämys, niiden näkymiseen kun ei ihminen voi vaikuttaa. Vuonon rannalla revontulielämys korostuu niiden heijastuessa merenpinnasta.

Kesäkausi on hiljaisempaa ohjelmapalveluiden osalta, mutta tuolloinkin alueella on paljon turisteja. Retkeily ja vaellukset ovat pääosassa. Alueelta lähtee vaellusreitti esimerkiksi Haltin huipulle, jonne on Norjan puolelta matkaa 8 km.

Jäätikkövaellus on jotain, mitä ei monessa paikassa pääse kokemaan ja se on ehdottomasti elämys, jolle kannattaa osallistua. Mannerjää sulaa ilmastonmuutoksesta johtuen kovaa vauhtia, mutta onneksi näinkin lähellä Suomea on paikkoja, jossa jäätikön pääsee kokemaan vielä ainakin usean vuosikymmenen ajan. Turvallisuussyistä jäätikkövaellus on parempi tehdä opastettuna. Vaelluksella tarvitaan jäätikkövarustus, liikkuminen jäätiköllä railojen välissä jyrkillä rinteillä tarvitsee jatkuvaa opastusta ja opas osaa viedä retkeläiset hienoimmille paikoille.


Steindalsbreen-jäätikkö. Seinämä näyttää matalalta, mutta sen korkeus on noin 700 m ja railojen syvyys useita kymmeniä metrejä.

Vaelluksia voi toki tehdä ilman jäätikköosuuksiakin, jolloin opasta ei välttämättä tarvita. Alueen kartta on hyvä hankkia ja vaellusvarustus tulee olla kunnossa, sillä maasto on paikoin haastavaa. Lyngenfjordissa on kaikentasoisia merkittyä retkeilyreittejä, joten jokainen löytää varmasti kokemustasolleen sopivan reitin. Osa reiteistä sopii myös liikuntarajoitteisille, jotka käyttävät pyörätuolia. Retkille ei ole hyvä lähteä yksin, sillä vuorten keskellä matkapuhelin ei toimi.


Vaellusmaisemat ovat kauniit ja monipuoliset.

Kesäkaudella voi alueella harrastaa myös melontaa, maastopyöräilyä, kalastusta ja vaikkapa veneilyä tai ratsastusta. Melonta vuorten keskellä vuonoissa on ainutlaatuinen elämys ja tarjolla on myös kiehtovia keskiyön auringon melontaretkiä. Maastopyöräilyyn on panostettu ja alueelle onkin rakennettu useita eritasoisia maastopyöräreittejä. Meri ja kalastus kuuluvat Norjaan, joten merellä kannattaa käydä esimerkiksi hieman pidemmällä veneretkellä vuonolta Jäämerelle kokemaan rannaton aava ja mahdollisuus nähdä valaita tai delfiinejä.


Merelle? Kyllä kiitos!

Omia kokemuksia, Lyngenfjord kesällä 2016

Ensimmäiset kokemukseni Skibotnista ovat automatkalta vuodelta 1979. Päivät reissattiin autossa ja yöt perinteisessä 25 kg painavassa huvilateltassa. Maisemat tekivät minuun jo tuolloin suuren vaikutuksen. Vuosien varrella olen ajanut monesti Lyngenfjordin ohi matkalla joko Altaan tai Tromssaan, mutta vasta kesällä 2016 osasin pysähtyä seudulle, kiitos ystäväni Maritan.

Vietin ensimmäisen viikonloppuni Lyngenin alueella heinäkuun lopussa. Lapissa oli miljoonia hyttysiä ja Jäämeren rannalla nolla. Mukaan lähti luottopakki Risto, autollinen varusteita ja hyvin heppoinen retkisuunnitelma. Olimme perillä perjantaina puolilta päivin, lämpötila +30 ja pilvetön taivas. Lyngseidetin turisti-infosta saimme vaellusoppaan ja kaupasta eväät.


Lyngenfjordin turistioppaita saa valkoisessa talossa olevasta Lynseidetin turisti-infopisteestä.

Opasvihko on selkeä ja sen turvin uskaltaa hyvin lähteä vaeltamaan kohti jäätiköitä. Perjantain vaellus Lyngsdaleniin täytti odotukset. Maisemat ovat huikeita ja vaellusreitti seurasi jäätikköjokea, joka juoksee vuorten välissä laaksossa jäätiköltä mereen. Reitiltä ei voi eksyä, vaikka yrittäisikin. Matkalla tapasimme muutaman retkeilijän ja kymmeniä lampaita. Lyngsdalenin retki on helppokulkuinen ja sen pituus noin 15 km. Perilllä voi nähdä kolme suurta jäätikköaluetta.


Lyngsdalenin vaelluspolun päästä avautuu upeat näkymät jäätikköalueille.

Retken jälkeen yövyimme Slettnes Camping –leirintäalueella, joka sijaitsee aivan vuonon rannalla. Rantahietikolla meitä odotti nuotio ja iltamakkarat maistuivat auringonlaskussa. Aamu valkeni sakeassa sumussa, vuoria ei näkynyt eikä muutakaan. Olimme päättäneet joka tapauksessa vaeltaa Steindalsbreen-jäätikölle. Leirintäalueen omistaja Hallgeir vakuuttaa, että sumu hälvenee aamun aikana ja aurinko alkaa paistaa. Hän oli oikeassa. Emme tosin epäilleetkään etteikö olisi.

Steindalsbreen-vaellus on lyhyempi, mutta selkeästi vaativampi kuin edellisen päivän retki. Maasto on vaihtelevampaa ja korkeuserot suuremmat (Lyngsdalen – 200 m ja Steindalsbreen – 500 m). Maisemat ovat jylhemmät ja lopun karuus lähentelee jo kuun maisemaa. Siellä pääsimme jäätikölle saakka ja otimme muutaman askeleen jääkauden jäljillä. Tapasimme jäätikön reunalla Tore Albrigtsenin, joka toimii kesäisin jäätikkö- ja melontaoppaana Active Tromso –yrityksessään. Tore palasi juuri ryhmän kanssa jäätiköltä ja jutteli kanssamme pitkän tovin ja antoi yhteystietonsa.


Steindalsbreenin jäätikölle kuljetaan loppumatkasta karuissa maisemissa.

Jäätikkövaellus. Ajatus ei antanut rauhaa. Vielä tänä kesänä. Jäätikkökausi päättyy elokuun lopussa, joten tässähän on kiire. Otin Toreen yhteyttä ja hän lupasi tehdä jäätikköretken vielä syyskuun ensimmäisenä lauantaina, jos saisin muutaman kaverin mukaan.

Suunnitelma toteutui ja suuntasimme 2.9. Marjukan ja Maritan kanssa Skibotniin ja siitä seuraavana päivänä Toren opastamalle vaellukselle. Sää suosi, yöllä bongasimme kauniit revontulet ja pakkasaamu valkeni aurinkoisena.


Kohde näkyy ja syke nousee.

Jäätikköretki oli huikea elämys. Aloitimme siitä, mihin Riston kanssa edellisellä kerralla lopetimme ja kiipesimme Steindalsbreenin jäätikköä korkeussuunnassa noin 400 m. Adrenaliini virtasi, kun kävelimme jääraudat jaloissa ja hakut käsissä 10 cm levyisillä harjanteilla railojen päällä ja väleissä.  Matkojen ja korkeuksien arviointi on jäätiköllä vaikeaa (itse arvioin jäätikköseinän korkeudeksi 200 m ja se on noin 700 m) ja kauempaa katsottuna alusta näyttää helppokulkuisemmalta kuin se onkaan. Tore vei ryhmämme turvallisesti ja ammattitaidolla jäätikköseinälle ja takaisin. Never forget. Ensi kesänä uusiksi.

Tore ja ryhmä Steindalsbreen-jäätiköllä. Varusteiden ja köysien kiinnitys tarkastettiin huolellisesti. Nousut olivat paikoin jyrkkiä ja jäähakku oli tarpeellinen. (Kuvat: Marjukka, Tore, Petri)

Lyngenfjord on helppo saavuttaa ja esimerkiksi Kittilästä sinne ajaa neljä tuntia. Kauppojen aukioloajat ovat suppeammat kuin Suomessa ja sunnuntaisin kaupat ovat kiinni. Ruokaa kannattaa olla mukana auton peräkontissa mieluummin liikaa kuin liian vähän…ja vettä.

Maisemat ovat todella huikeat ja osa vaellusreiteistä hyvinkin helppoja. Kaikki reitit on kuitenkin huolellisesti suunniteltu eli ne kulkevat hienoissa paikoissa. Vettä voi juoda huoletta vuorilta tulevista kirkkaista putouksista, mutta jäätikköjokien siniharmaata vettä on paikallisten mukaan hyvä välttää, mikäli muuta vettä on tarjolla. Jäätikkö on tuhansia vuosia vanhaa ja sen seassa on ääretön määrä kuolleita eläimiä, joiden jäänteitä on jäätiköiltä virtaavassa vedessä. Minä join. Hyvää oli.


Jäätikkövesi; samea, kylmä ja virkistävä tuulahdus tuhansien vuosien takaa.

Omien kokemuksieni perusteella norjalaiset ovat palvelualttiita, ystävällisiä ja ylpeitä maastaan. Mielestäni ympäristö on siistiä ja hyvinhoidettua. Säätila vaihtelee kesälläkin todella nopeasti, joten säätiedotuksia on hyvä seurata, varsinkin jos lähtee pidemmälle retkelle alueella, jossa puhelin ei toimi. Retkille kannattaa varautua hyvin ja ottaa tarpeeksi ruokaa mukaan.

Minuun Lyngenfjord teki kokonaisuudessaan suuren vaikutuksen. Vuonon rannalla vuoria katsellen on hyvä olla, miettiä asioita ja todeta, että Life is Good!
Life is good ja makkara kans.

**

Lähteet:

Haastattelu – Georg Sichelschmidt, CEO, Visit Lyngenfjord
Keskustelut – Tore Albrigtsen, Active Tromso ja Hallgeir Naimak, Slettnes Camping
Visit Lyngenfjord
Lyngenfjord Wikipediassa

Lyngenfjord verkossa:

Perustietoa alueesta
Jäätikkövaellus 3.9.2016
Koiravaljakkoajelua, Lyngen Lodge
Vapaalaskua, Lyngen Lodge
Jäätikkövaellusta, koiravaljakkoajelua ja melontaa, Active Tromso

Advertisements

2 thoughts on “Lyngenfjord – luonnostaan kiehtova

  1. Moi Olipa kattava kuvaus kohteesta. Tästä on monelle aiheesta kiinnostuneelle tosi paljon hyötyä. Paljon faktaa ja myös niitä yksityiskohtia 🙂 Lisää vielä ne avainsanat, niin saat postaukseen kävijöitä. Tuija

    9. lokakuuta 2016 klo 23.20 Animator Hippie – Tarinoita ja kokemuksia,

    Like

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s