Kappale kauneinta luontoa

Matkailualan opintoihini liittyen esittelyvuorossa:

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto

**

Maaliskuu 2016. Tuulee. Tuulee niin, että kaakakomukista nouseva höyry tekee ilmaan hassuja robottimaisia kuvioita, sisällä teltassa. Bensakeitin huutaa absidiin tehdyssä keittotasossa kuin sisävesihinaaja. Telttakaverin sanoja ei kuule, huulet liikkuu. Jotain se sanoo. Skoolaamme kaakaolla, joka maistuu hiihtopäivän jälkeen hyvältä. Tunturin viima oli paikoin niin kova, että loivaan ylämäkeen pääsi tuulen voimalla levittämällä kädet, vaikka perässä oli täyteen pakattu ahkio.

Kuuman juoman jälkeen menemme ulos pakkaseen. Seitsemän telttaa muodostaa kauniin kylän keskelle tunturipaljakkaa, pieneen kattilaan kurun yläpäässä, jossa olemme sentään hieman suojassa raa’alta keliltä. Telttakankaiden läpi hohtavat telttavalot luovat ainutlaatuisen tunnelman. Taivaalla, telttakylän yläpuolella on elämäni upein revontuliesitys. Vihreän, keltaisen, oranssin ja revontulikruunun purppurasävyt elävät taivaankannella valaisten kylämme. Ryhmä on selällään hangessa. Kaikki ovat aivan hiljaa, kokien tämän hetken kukin omalla tavallaan, hetken, joka jää mieleen. Ikuisiks ajoiks. Ihmisen on hyvä olla.


Revontulet valaisivat telttakylän maaliskuussa 2016

Alue ja historia

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on perustettu vuonna 2005 ja se sijaitsee Enontekiön, Muonion, Kittilän ja Kolarin välisellä alueella. Puiston historia ulottuu kuitenkin kauemmaksi, vuoteen 1910. Tuolloin suojametsäkomitea esitti kansallispuistojen perustamista ja ajatuksena oli perustaa ensimmäiset Pallastunturille ja Pelkosenniemen Pyhätunturille. Pallas-Yllästunturin kansallispuiston ensimmäinen osa valmistui vuonna 1938 ja se nimettiin Pallas-Ounastunturin kansallispuistoksi. Vuonna 2005 puisto yhdistettiin Ylläs-Aakenustunturin suojelualueeseen. Uusi kansallispuisto sai nimekseen Pallas-Yllästunturin kansallispuisto. Puiston pinta-ala on 1020 neliökilometriä.

Lapin maisemat ja tunturiluonto ovat aina olleet suosittuja retkeilyalueita. Pallas-Ounastunturin alueella on retkeilty 1930-luvulta saakka ja esimerkiksi Enontekiön Hetan ja Pallastunturin välinen vaellusreitti on saanut muotonsa jo 1934. Hotelli avattiin Pallaksen rinteille myös jo 1938, hieman ennen kansallispuiston perustamista.

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on kävijämäärältään Suomen suosituin. Metsähallituksen laatiman tilaston mukaan alueella kävi vuonna 2015 yhteensä 525 600 ihmistä (Nuuksio 343 800 ja Suomen kaikki kansallispuistot yhteensä 2 634 600)

pallaskartta
Pallas-Yllästunturin kansallispuisto sijaitsee Suomi-neidon kainalossa. Oikeanpuoleisessa kartassa suosittu Hetta-Pallas -vaellusreitti ja reitin varrella olevia palveluita. (Kartat: www.lappiin.fi ja www.luontoon.fi)

Kulkuyhteydet

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on laaja  ja retkeilyn voi aloittaa monesta eri paikasta. Kerron tässä muutaman mahdollisuuden saapua alueelle.

Helsingistä pääsee junalla päivittäin Rovaniemelle, josta on matkaa Pallastunturille 225 km. Kolariin kulkee juna sesonkiaikana ja linja-autolla pääsee Rovaniemeltä Kittilään, Muonioon ja Hettaan ja Kolarista Ylläkselle. Kittilään pääsee lentokoneella Helsingistä päivittäin ja Enontekiölle talven sesonkiaikana.

Lähimmät lentokentät ovat Kittilässä ja Enontekiöllä. Kittilään lennetään päivittäin ympäri vuoden ja Enontekiölle sesonkiaikoina. Lisätietoja mahdollisista muista lentovuoroista saa Enontekiön kunnan sivuilta .

Lisätietoja kulkuyhteyksistä saa seuraavilta sivuilta:

Ylläksen matkailuyhdistys
Matkahuolto
Pallastunturin luontokeskus

Autolla pääsee reittien läheisyyteen Ylläsjärvellä, Äkäslompolossa, Pallastunturilla, Hetassa sekä muissa puistoa ympäröivissä kylissä ja matkailukeskuksissa.

Majoitusmahdollisuudet

Kansallispuiston alueella ja sen ympäristössä on useita eri vaihtoehtoja majoittumiseen. Retkeilijät viettävät yönsä joko telttailemalla tai käyttämällä autiotupia. Kansallispuiston virkistyskäyttövyöhykkeellä saa telttailla autio- ja varaustupien sekä tulentekopaikkojen läheisyydessä. Paikoitellen telttailu on sallittu vain merkityllä telttailualueella. Mikäli retkeilee kansallispuiston syrjävyöhykkeellä, saa telttapaikan valita vapaasti, mutta tulenteko on sallittua ainoastaan vesistöjen lähellä.

Autiotuvat ja varaustuvat

Kansallispuiston alueella on 23 autiotupaa. Ne on tarkoitettu 1-2 yön majoitukseen ja autiotupien käyttöä koskee säännöt, joihin on hyvä tutustua etukäteen. Tuvissa on puita ja yleensä retkeilijät jättävät sinne joitain varusteita ja tarvikkeita, joita ei mielellään käytetä turhaan. Näitä ovat esimerkiksi tulitikut, kynttilät ja sytykkeet. Autiotupien käyttö on maksutonta.


Sioskurun ja Hannukurun tuvissa on kaksi osaa: autio- ja varaustupa

Varaustupia alueella on kolme. Vuodepaikka varataan niistä etukäteen Pallastunturin tai Tunturi-Lapin luontokeskuksesta, joista saa myös tupien avaimet. Vuodepaikan hinta vuonna 2016 on 11 €/hlö/yö.

Lisätietoa autio- ja varaustuvista: Pallas-Yllästunturin palvelut

Luonto

Mikä Pallas-Yllästunturin alueella kiehtoo? Vastaus on helppo: luonto ja sen saavutettavuus.

Kansallispuiston luonto on monipuolinen: kauniita paljakkatuntureita, vaaroja ja luonnontilassa olevia metsiä ja soita. Puiston alueella on satakunta kilometriä läntisen Lapin suurtunturiketjua. Luonto antaa alueella vierailevalle retkeilijälle hyvän yleiskuvan Lapin luonnosta; maisemasta, kasveista ja eläimistä. Kauniit ja vaikuttavat maisemat on myös helppo saavuttaa, autolla pääsee likimain paljakka-alueelle esimerkiksi Pallastunturilla. Näin ollen alue soveltuu hyvin kaikille Lapin luonnosta kiinnostuneille retkeilijöille, ikään ja kokemukseen katsomatta.


Kansallispuistossa ei voi välttyä törmäämästä poroihin

Kansallispuiston korkein tunturi on Pallastuntureiden Taivaskero (807 m), jonka laella sytytettiin Helsingin kesäolympialaisten olympiatuli vuonna 1952. Taivaskerolta avautuu hieno maisema jokaiseen ilmansuuntaan ja tunturin laella jaksaa istuskella pitkiä aikoja kokemassa omaa pienuuttaan ja tunturin tuulia ja tuoksuja. Alueen kaikilla tuntureilla on omat luonteensa ja kaikille on hieman erilainen kiivetä, vaikka ne saattavat kauempaa näyttää hyvinkin samanlaisilta.


Pallaksen tunturijonoa talvella

Taivaskeron laella on muistolaatta Helsingin olympiatulen sytyttämisestä. Näkymä pohjoisen suuntaan on kaunis.

Pallas-Yllätunturin alue kannattaa kokea eri vuodenaikoina: hiihtovaellus aurinkoisilla hangilla ja Hetta-Pallas –vaellusreitti valoisan loppukesän aikaan osoittavat alueen monipuolisuuden ja luonnon sekä olosuhteiden ”ääriasennot”.


Maaruskan värejä syksyllä 2016

Kansallispuisto on virkistyskäytön ohella tärkeä luonnonsuojelu ja –tutkimuskohde ja siellä on jatkuvasti käynnissä kymmeniä tutkimushankkeita. Tutkimusten aiheita ovat muiden muassa ilmanlaatu ja matkailun ympäristövaikutukset.

Kansallispuiston käyttöohjeet

Suomessa on maailmalla harvinaiset jokamiehen oikeudet, jotka mahdollistavat monipuolisen liikkumisen luonnossa, huolimatta maa-alueiden omistussuhteista. Saamme kävellä, hiihtää, lumikenkäillä ja pyöräillä melko vapaasti. Marjojen ja sienien kerääminen ja vesistöjen käyttö liikkumiseen on sallittua. Toki rajoitteitakin on: tulen saa tehdä vain maanomistajan luvalla ja kalastukseen tarvitaan myös lupa tietyin poikkeuksin.

Kansallispuistoissa on omat ohjeet, joihin kannattaa tutustua huolella ennen retkeilyä alueilla. Alla lyhyesti puiston ohjeita:

Sallittua:

  • liikkuminen jalan, hiihtäen, soutaen ja meloen rajoitusvyöhykkeitä lukuun ottamatta
  • Marjojen ja ruokasienten poimiminen

Rajoitettua:

  • Avotulenteko ja leiriytyminen ovat sallittuja vain niitä varten osoitetuilla paikoilla

Erämaavyöhykkeellä telttailu on vapaata ja tulenteko sallittua vesistöjen läheisyydessä kuivia risuja käyttäen

  • Suurten ryhmien (yli 50 henkilöä) tapahtumien järjestäminen on luvanvaraista
  • Liikkuminen rajoitusvyöhykkeillä //linkki
  • Pyöräily on sallittua vain lajiin erikseen osoitetuilla reiteillä

Kiellettyä:

  • Lemmikkieläinten vapaana pitäminen.
  • Muiden kuin ruokasienten sekä puiden, pensaiden tai muiden kasvien ja niiden osien ottaminen ja vahingoittaminen.
  • Maa- tai kallioperän vahingoittaminen ja maa-ainesten tai kaivoskivennäisten ottaminen.
  • Eläinten pyydystäminen, tappaminen ja niiden pesien hävittäminen.
  • Moottoriajoneuvolla ajo siihen osoitettuja teitä lukuun ottamatta.
  • Roskaaminen ja rakenteiden vahingoittaminen.
  • Metsäpalovaroituksen aikaan kaikki avotulen teko myös merkityillä tulentekopaikoilla sekä laavujen tulisijoissa.

>
Olet Kansallispuiston alueella, muista puistoa koskevat ohjeet!

Retkeily ja retkien lähtöpisteet

Pallas-Yllästunturin alueella voi retkeillä monipuolisesti: lyhyet patikat, päiväretket, viikonlopun ja viikon vaellukset tai pitkät hiihto- tai rinkkavaellukset. Itse olen vuoden 2016 maaliskuussa törmännyt alueella sveitsiläiseen hiihtäjään, joka oli kiskonut ahkiota tunturissa jo kuukauden päivät. Ja matka jatkui. Hän vaikutti hyvin onnelliselta!

Retkille on valmistautua huolella, jotta kokemus olisi antoisa ja turvallinen. Sääolot vaihtuvat toisinaan hyvinkin nopeasti ja matkapuhelin ei kuulu puiston alueella joka paikassa. Lumisade saattaa yllättää keskellä kesää ja tunturille laskeutuva hernerokkasumu estää näkyvyyden käytännössä täysin. Suunnistustaito kartan ja kompassin avulla on ehdoton. Mikäli retkeilet yksin, varmista, että reittisi ja aikataulusi on jonkun tiedossa ja ilmoita itsestäsi esimerkiksi autiotupien vieraskirjoihin. Muonaa on hyvä olla mukana liikaa kuin liian vähän ja perusensiaputaidot on hyvä hallita. Varusteet kannattaa tarkastaa ennen retkeä ja varmistaa niiden toimivuus. Etenkin talviretkeily ja maastoyöpyminen pakkaskaudella vaativat asianmukaiset ja toimivat varusteet.


Hiihtovaeltajat etsimässä telttapaikkaa talvella 2016

Retkille voi lähteä monesta eri paikasta,  esimerkiksi Ounastuntureilta, Pallastuntureilta, Yllästunturilta tai vaikka Vuontispirtiltä. Vaihtoehtoja on kymmeniä.
Klikkaa tästä lisätietoa retkien aloituspaikoista.

Omia kokemuksia

  • Minä: “Mikä Lapin tuntureissa ja luonnossa kiehtoo?”
    Ystäväni ja retkikaverini Marita: ”Tuntureissa jatkuvuus, tasapainoisuus, harmonia, ajattomuus. Luonnossa vaihtelevuus, monipuolisuus värikokonaisuudet, sekä luonnonolosuhteiden arvoituksellisuus.”

Tunturinrinnettä on hyvä katsoa, siinä ei ole häiriötekijöitä. Se on hyvin kaunis, sisältäen kaiken oleellisen, muodon ja värin. Monesti niin diskreetissä arjessa luonnon analogia unohtuu; jatkuvuus, pyöreät muodot, liukumalla vaihtuvat värit, vähitellen voimistuvat ja hiljenevät äänet. Omat aistit toimivat eri tavalla, laajakulmassa. Aivan kuin tunturi käskisi pitämään katseen itsessään ja pohtimaan omia tuntemuksia.


Tunturissa tulee hyvä olo, kesällä ja talvella

Olen retkeillyt Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa kaikkina vuodenaikoina pimeintä kaamosta lukuunottamatta. Kesäisille ja ruska-ajan päiväretkille olen lähtenyt Ylläkseltä, Pallastunturin luontokeskuksesta ja Vuontispirtiltä. Olen rentoutunut Pallasjärven punaisella hiekkarannalla ja kokenut hiihtovaelluksen Hetasta lähtien.  Olen retkeillyt yksin, kaksin, pienessä porukassa ja isommassa ryhmässä. Kaikessa on puolensa.


Pallasjärven punaiset hiekat, satoja metrejä pehmeää hiekkaa ja matalaa rantaa.

Kansallispuisto on pääosin turvallinen ja reitit on hyvin merkitty. Tulipaikkoja ja majoitusmahdollisuuksia sekä palveluita on tarjolla jokaiselle retkeilijälle.  Retkeily on hieno ja antoisa harrastus. Varusteita on tarjolla satoja ja taas satoja, mutta tärkein varuste on oma korvien väli ja terveen nöyrä sekä kunnioittava asenne luontoa ja olosuhteita kohtaan.

Alla vielä muutama tunnelmapala Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta:

Lähteet:

Luontoon.fi -palvelu
Metsähallitus
Retkikartta-palvelu
Jouni Laaksonen & Joel Ahola: Retkeilijän autiotuvat (Karttakeskus 2012)

Videoita:

Taivaskero & Vatikuru, Pallastunturi
Pallastunturi talvella

Advertisements

3 thoughts on “Kappale kauneinta luontoa

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s